Suomalaiset koulut ovat maailman parhaita

Suomalaiset koulut ovat maailman parhaita, joten pakkoruotsia ei voi poistaa heikentämättä koulujärjestelmää.

PISA-testien mukaan suomalaiset koulut eivät ole oikeastaan maailman parhaita eikä Suomea edellä olevissa maissa opiskella ruotsin kieltä. PISA-testeissä ei ole myöskään mitattu ruotsin kielen osaamista vaan matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon sekä muutaman kerran ongelmanratkaisun ja taloustieteen.

Voidaan olettaa, että suomenkielisten matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon PISA-pisteet nousisivat, jos kyseisten aineiden ja taitojen opetusta lisättäisiin tai laatua parannettaisiin. Tästä huolimatta tehdään pakkoruotsi-ideologian premisseistä seuraava vastaoletus: suomenkielisten PISA-pisteet nousevat, jos edellä mainittujen aineiden ja taitojen opetusta vähennetään ja täten vapautuneet voimavarat käytetään pakkoruotsin oppimäärän lisäämiseen. Samoista pakkoruotsi-ideologian premisseistä seuraa niin ikään se, että ruotsinkieliset koulut saavat lähes järjestään paremmat PISA-pisteet kuin suomenkieliset koulut. Onkohan asia näin.

Sivistyneet opiskelevat ruotsia

Kaikki sivistyneet opiskelevat ruotsia.

Jos saksalainen voi olla sivistynyt osaamatta ruotsia, niin suomalainenkin voi. Pakkoruotsittajien dogmien mukaan ei voi olla, koska ruotsin kielen opiskelun on säädetty Suomen laissa, saksalaisilla taas on omat lakinsa. Muotoillaan siis asia kokonaisuudessaan: pakkoruotsi on perusteltu, koska suomenkielinen ei voi olla sivistynyt osaamatta ruotsia, koska ruotsin kielen opiskelu on säädetty laissa. On konstruoitu tuttu kehäpäätelmä.

Samaten olisi epäloogista, jos ahvenanmaalainen voisi olla sivistynyt osaamatta suomen kieltä, vaikka perustuslain mukaan suomi on toinen kansalliskieli: Toinen kotimainen kieli ei ole pakollinen oppiaine Ahvenanmaalla. Perustuslaki on korkeimmalla normihierarkiassa. Täten Ahvenanmaan itsehallintolaki ei kumoa Suomen perustuslakia eikä ole sitä ylempänä normihierarkiassa.

"Koska se on laki"

”Koska se on laki.”

Jos tämä olisi yleensäkin pätevä perustelu laeille, niin yhtäkään lainkohtaa ei voisi muuttaa mistään syystä. Täten kasanedustuslaitostakaan ei enää tarvittaisi. Lakien sisältö itsessään ei voi olla peruste itselleen, koska kyseessä on ilmeinen kehäpäätelmä, joka on kiistattomasti argumentointivirhe.

 

Määritelmällisesti pakkoruotsi on nimenomaan sitä, että kaikki suomenkieliset velvoitetaan opiskelemaan ruotsin kieltä lainsäädännön tasolta lähtien.

Panot ruotsinkielisen naisen kanssa

2000-luvun alussa kielipoliittiseen keskusteluun osallistui Kari-nimimerkkiä käyttänyt henkilö. Karin perustelu pakkoruotsille oli hänen omat seksuaaliset kokemuksensa 1980-luvun alussa: hän sai ruotsinkieliseltä naiselta hyviä panoja niin edestä kuin takaakin.

Tämä on oletettavasti typerin koskaan esitetty perustelu pakkoruotsille ja hyvin mahdollisesti sellaisena myös pysyy. Peruste oli hyvin huvittavakin, kunnes vuonna 2014 silloinen opetusministeri esitti samanlaisen kannanoton pakkoruotsin puolesta. Nauru loppuu lyhyeen, kun ajattelee, että erittäin huomattavaa toimenpano- ja parlamentaarista valtaa käyttävä henkilö saattaa perustella mitä tahansa muutakin poliittista asiaa näin mielettömän heikkotasoisella argumentaatiolla.

Lukujärjestysten kiveen hakkaaminen

Lukujärjestyksiä pitää muuttaa, jos pakkoruotsi poistetaan.

Lukujärjestyksiä muutetaan kohtuullisen usein monesta syystä, esimerkkinä mainittakoon opetussuunnitelman muuttuminen. Perustelu on äärimmäisen naurettava, sillä opetussuunnitelmaa ei voisi ajantasaistaa koskaan.

Blogin esittely

Vuoden 1966 eduskuntavaalien jälkeen muodostettu hallitus sai tehtäväkseen muiden muassa peruskoulu-uudistuksen suunnittelemisen. Sivistysvaliokunta kuuli asiantuntijoita eikä päätynyt sen pohjalta kaavailemaan pakkoruotsia suomenkielisille oppilaille. Näin ollen sivistysvaliokunnan mietintöä mukaillut hallituksen esitys laiksi koulujärjestelmän perusteista ei sisältänyt pakkoruotsia.

Suomalainen parlamentarismi osoitti haavoittuvaisuutensa – kerta ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen –, kun kaksi vuotta aiemmin muodostettu Paasion I hallitus erosi vakiintuneen käytännön mukaisesti presidentinvaalien yhteydessä vuonna 1968. Tässä tapauksessa Paasio jätti hallituksensa eropyynnön, vaikka presidentti ei vaihtunut ja vaikka itse asiassa lakikaan ei eroa vaatinut. Hallituksen eron seurauksena Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) pääsi vaa’ankieliasemaan, koska hallituksen muodostaminen ei ollut tuolloin mahdollista ilman sitä. RKP onnistui saamaan uudessa Koiviston I hallituksessa yhden ministerin salkun ja pakkoruotsin peruskoulun opetussuunnitelmaan.

Ruotsinkielisten on lähes välttämätöntä opetella suomen kieli. Käytännössä suomenkielisillä taas ei ole vastaavaa rasitetta opetella ruotsin kieltä, joten he voisivat käyttää ruotsin kielen opetteluun tuhlattavan ajan jollakin paljon järkevämmällä tavalla. Siten pakollinen ruotsin kielen opiskelu on säädetty lailla suomenkielisille vain heidän haitakseen.

Edellä mainittu on pakkoruotsin todellinen syy, jota pakkoruotsin kannattajat eivät ymmärrettävistä syistä koskaan esitä julkisesti. Sen sijaan pakkoruotsittajat ovat suoltaneet kannattamalleen asialle mielettömän määrän ilmeisiä tekosyitä sekä käsittämättömän tyhjänpäiväisiä ja typeriä perusteita, jotka ovat tämän blogin teemana. Myös lukijat saavat lähettää omia ehdotuksiaan pakkoruotsin typeristä perusteista blogin kirjoitusten aiheiksi.