Tosiasiassa ahvenanmaalaisten ja naispuolisten henkilöiden rajaaminen asevelvollisuuden ulkopuolelle säädetään asevelvollisuuslain (1438/2007) 2 ja 3 §:ssä:
2 §: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438#L1P2
3 §: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438#L1P3
Luultavasti lähes kaikille kielipoliittista keskustelua seuranneille on tullut tutuksi eräs nähtävästi kaiken valveillaoloaikansa internetissä kuluttava, pakkoruotsia äärimmäisen kiihkomielisesti kannattava häirikkö. Yleisön toiveesta tässä kirjoituksessa esitellään kyseisen pakkoruotsihäirikön patologisimmat valheet(?).
- Perustuslaissa on tasapuolisuusvaatimus
Ei löydy perustuslaista (731/1999) tasapuolisuusvaatimusta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731 Pakkoruotsihäirikkö ei koskaan kyennyt vastaamaan, mihin pykäliin hän väitteellään viittasi, eikä vastaisuudessakaan vastaa.
- Tulkin käyttö ei ole sallittua kansalliskielten tapauksessa
Suora lainaus terveydenhuoltolain (1326/2010) 1 luvun 6 pykälästä:
”6 §
Terveydenhuoltopalvelujen kieli
Yksikielisen kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa kunnan tai kuntayhtymän kielellä. Kaksikielisen kunnan ja kaksikielisiä tai sekä suomen- että ruotsinkielisiä kuntia käsittävän kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelunsa suomen ja ruotsin kielellä siten, että asiakas ja potilas saavat palvelut valitsemallaan kielellä. Potilaan ja asiakkaan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeudestaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisissa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003) 10, 18 ja 20 §:ssä.”
Linkki em. pykälään: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L1P6
Kielilain (423/2003) 18 pykälän puolestaan voi jokainen käydä itse lukemassa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L3P18
- Opetettavia aineita ei mainita laissa
Suora lainaus perusopetuslain (628/1998) 4 luvun 11 pykälästä:
”11 §
Opetuksen sisältö
Perusopetuksen oppimäärä sisältää, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta. Opetus voi perustua, sen mukaan kuin 14 §:n nojalla säädetään tai määrätään, erilaajuisiin oppimääriin. Perusopetuksen järjestäjä voi 7 tai 8 §:n nojalla määrätyn erityisen koulutustehtävän mukaisesti poiketa tämän momentin säännöksistä. (1.6.2001/453)”
Linkki em. pykälään: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L4P11
- Pakkoruotsi päätettiin säätää sivistysvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden pakkoruotsin puoltamisen vuoksi 1960-luvulla
Ks. tämän blogin ensimmäinen, esittelykirjoitus. Ilmeisesti pakkoruotsihäirikkö on pakkomielteisesti sitä mieltä, ettei parlamentarismi voi tuottaa asiantuntijoiden tai kansan enemmistön mielipiteen vastaisia päätöksiä ja/tai että kansan enemmistön mielipide muuttuu aina ja heti sen mukaiseksi kuin eduskunnan säätämissä laeissa päätöksentekohetkellä lukee. Tämänkään mielipiteensä suhteen pakkoruotsihäirikkö ei ole minkäänlaisten tosiasioiden eikä argumentaation tavoitettavissa.
Pakkoruotsihäirikkö nimittää pakkoruotsin vastustajia säännönmukaisesti kieliaktiiveiksi, työttömiksi, eläkeläisiksi, peräkamarin pojiksi yms. Jokainen voi käydä lukemassa Suomi24.fi-sivuston Kielipolitiikka- ja RKP-palstoilla pakkoruotsihäirikön kirjoittamia viestejä muodostaakseen oman mielipiteensä siitä, millä todennäköisyydellä edellä mainittu suhteellisen lapselliselta kuulostava nimittely on psykologinen puolustusmekanismi nimeltään projektio.
Yleensäkin pakkoruotsihäirikön on ilmeisen mahdotonta käydä asiallista keskustelua kenenkään kanssa, joten hänet on hyvin helppo tunnistaa, vaikka kirjoittaakin yleensä anonyymisti. Eikä varmasti ole mikään mahdottomuus, että äärimmäisen pakko-oireisen patologisen valehtelun asemesta kyse on joistakin vakavammista psyykkisistä ongelmista.
Ps. Jostakin syystä nimimerkki ”Sakari Saarilahti” kirjoittaa Uusisuomi.fi-sivuston blogeissa samanlaisella tyylillä kuin pakkoruotsihäirikkö – liekö ”Sakari Saarilahti” saanut pakkoruotsihäiriköltä vaikutteita. Ja jostakin syystä ”Sakari Saarilahti” on poistanut tai poistattanut vastausviestinsä kielipolitiikkaa käsittelevien blogien kommenteista tai bloggaajat ovat poistaneet hänen viestinsä. Google: ”sakari saarilahti” site:uusisuomi.fi
Ruotsia on puhuttu Suomessa jo useita satoja vuosia.
Historiaa on syytä opiskella historian tunneilla, kieliä puolestaan opiskellaan tulevaisuutta varten.
Ruotsin kielellä saa useita eri ammatteja mitä ruotsia opiskelematon ei voi saada. Esim. Poliisi, rajavartija, tullitarkastaja, opettaja, ruotsin opettaja, sairaanhoitaja, lääkäri, rehtori ja niin edelleen.
Kieltämättä kaikissa edellä mainittujen ammattien opetusohjelmissa on pakollisena ruotsin kieltä. Toisaalta ruotsin kielen opintojen määrä on nykyisin hyvin vähäinen suhteessa opintojen kokonaismäärään. Ruotsin kielen todellisen tarpeen määrä on tätäkin vähäisempi, koska suurin osa ruotsinkielisistä asioi suomeksi ja nekin, jotka eivät, asioivat lähes poikkeuksetta ruotsiksi toisen ruotsinkielisen kanssa.
Pakkoruotsin poistaminen tarkoittaisi ruotsin kielen pakollisuuden poistamista tietenkin myös edellä mainittujen ammattien opetusohjelmista. Tämä ei kuitenkaan tarkoittaisi ruotsin kielen opetuksen poistamista, sillä esimerkiksi lääkäriksi opiskelevat saisivat opiskella ruotsia halutessaan aivan kuten osa heistä opiskelee vapaaehtoisesti saksan kieltä.
Pakkoruotsittajien propagandan mukaan perustuslaista seuraa edellä mainituissa ammateissa toimivien henkilöiden ruotsin kielen osaamisen velvollisuus, mutta tosiasiassa näin ei ole. Perustuslaissa mainitaan vain se, että oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisessa turvataan lailla, joka on kielilaki. Itse asiassa kielilaki sallii palveluiden järjestämisen myös tulkkauksen ja asiakirjakääntäjien avulla, jos asian käsittelykieli on muu kuin asianosallisen käyttämä kieli, vaikka tämä olisi ruotsin kieli. Kielilaki ei vaadi eikä määrää, että minkään viranomaistahon kaikkien työntekijöiden on osattava ruotsia ja että viranomaisen käsittelykieli määräytyisi vain ja ainoastaan asianosallisen äidinkielen perusteella.
Suomalaiset koulut ovat maailman parhaita, joten pakkoruotsia ei voi poistaa heikentämättä koulujärjestelmää.
PISA-testien mukaan suomalaiset koulut eivät ole oikeastaan maailman parhaita eikä Suomea edellä olevissa maissa opiskella ruotsin kieltä. PISA-testeissä ei ole myöskään mitattu ruotsin kielen osaamista vaan matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon sekä muutaman kerran ongelmanratkaisun ja taloustieteen.
Voidaan olettaa, että suomenkielisten matematiikan, luonnontieteiden ja lukutaidon PISA-pisteet nousisivat, jos kyseisten aineiden ja taitojen opetusta lisättäisiin tai laatua parannettaisiin. Tästä huolimatta tehdään pakkoruotsi-ideologian premisseistä seuraava vastaoletus: suomenkielisten PISA-pisteet nousevat, jos edellä mainittujen aineiden ja taitojen opetusta vähennetään ja täten vapautuneet voimavarat käytetään pakkoruotsin oppimäärän lisäämiseen. Samoista pakkoruotsi-ideologian premisseistä seuraa niin ikään se, että ruotsinkieliset koulut saavat lähes järjestään paremmat PISA-pisteet kuin suomenkieliset koulut. Onkohan asia näin.
Kaikki sivistyneet opiskelevat ruotsia.
Jos saksalainen voi olla sivistynyt osaamatta ruotsia, niin suomalainenkin voi. Pakkoruotsittajien dogmien mukaan ei voi olla, koska ruotsin kielen opiskelun on säädetty Suomen laissa, saksalaisilla taas on omat lakinsa. Muotoillaan siis asia kokonaisuudessaan: pakkoruotsi on perusteltu, koska suomenkielinen ei voi olla sivistynyt osaamatta ruotsia, koska ruotsin kielen opiskelu on säädetty laissa. On konstruoitu tuttu kehäpäätelmä.
Samaten olisi epäloogista, jos ahvenanmaalainen voisi olla sivistynyt osaamatta suomen kieltä, vaikka perustuslain mukaan suomi on toinen kansalliskieli: Toinen kotimainen kieli ei ole pakollinen oppiaine Ahvenanmaalla. Perustuslaki on korkeimmalla normihierarkiassa. Täten Ahvenanmaan itsehallintolaki ei kumoa Suomen perustuslakia eikä ole sitä ylempänä normihierarkiassa.
”Koska se on laki.”
Jos tämä olisi yleensäkin pätevä perustelu laeille, niin yhtäkään lainkohtaa ei voisi muuttaa mistään syystä. Täten kasanedustuslaitostakaan ei enää tarvittaisi. Lakien sisältö itsessään ei voi olla peruste itselleen, koska kyseessä on ilmeinen kehäpäätelmä, joka on kiistattomasti argumentointivirhe.
Määritelmällisesti
pakkoruotsi on nimenomaan
sitä, että kaikki
suomenkieliset velvoitetaan
opiskelemaan ruotsin kieltä lainsäädännön tasolta
lähtien.
